Matkat Venäjälle, Ukrainaan, Kaukasiaan, Keski-Aasiaan ja Baltiaan

    Tanotorventie 18, 00420 Helsinki

      Kaukasus

      Mustanmeren ja Kaspianmeren välinen alue on saanut nimensä Kaukasus-vuoriston mukaan. Alueen maat ja kansat ovat varsin pieniä ja vuoristoisen alueen pirstomia erilaisiksi uskonnoiltaan ja kieliltään, joita esiintyykin alueella yli 40:tä erilaista. Etelä-Kaukasian alueella sijaitsevat itsenäiset valtiot Armenia, Azerbaidžan ja Georgia. Pohjois-Kaukasian alue kuuluu Venäjään.

       Armenia

      Pääkaupunki  Jerevan
      Väkiluku        2 976 372 (2006)
      Pinta-ala       29,800 km2
      Valtiomuoto   tasavalta
      Valuutta        Dram (AMD)
      Kieli              armenia
      Uskonto         Armenian kirkko 94%
      Sähkö            220 V
      Aikavyöhyke   UTC +4

      Armenia on ensimmäinen kristinuskon valtionuskonnokseen ottanut maa. Lähellä Turkin rajaa sijaitsee Khor Virapin luostari, jota pidetään Armenian kristinuskon kehtona. Tarinan mukaan Armenian kuningas piti siellä maakuoppaan vangittuna yli 10 vuoden ajan kristinuskoista miestä kunnes sisarensa kehotuksesta kääntyi tämän pyhänä pidetyn miehen puoleen parantumattoman sairautensa kanssa. Kuningas vapautti parantajansa ja julisti kristinuskon valtionuskonnoksi vuonna 301. Armenialaisista yli 90 % kuuluu Armenian apostoliseen kirkkoon..
      Armenia on jylhiä maisemia, mielenkiintoista historiaa muinaisen Idän Silkkitien varrelta sekä ystävällisiä ja vieraanvaraisia ihmisiä. Alueen vuorista tunnetuin lienee Ararat-vuori, joka nykyään sijaitsee Turkin alueella, mutta on yhä Armenian symboli.
      Mannerilmasto mukaisesti alueella on kuuma kesä ja kylmä talvi, joten suomalaisille mukavinta matkustusaikaa ovat kevät ja syksy.

      Armenia internetissä:
      www.armeniainfo.am
      www.armeniaforeignministry.com


      Azerbaidžan

      Pääkaupunki   Baku
      Väkiluku         9 590 159 (2013)
      Pinta-ala         86 600 km2
      Valtiomuoto    tasavalta
      Valuutta         Azerbaidžanin manat (AZN)
      Kieli               azeri
      Uskonto         Islam 93 % (šiiamuslimeita)
      Sähkö            220 V
      Aikavyöhyke   UTC +4

      Azerbaidžan on sisämaavaltio Kaukasiassa Kaspianmeren rannalla. Naapurimaita ovat Georgia luoteessa, Armenia lännessä,Venäjä pohjoisessa ja Iran etelässä. Azerbaidžanin alueesta lähes puolet on vuoristoa. Maan kaakkoisosan rannikon kukkuloilla on subtrooppinen ilmasto, ja siellä kasvatetaan teetä, sitruunoita ja appelsiineja. Laajimmat tasangot sijaitsevat maan keskiosassa. Sinne virtaa Kaukasukselta kahdeksan suurta jokea. Azerbaidžanin pienestä pinta-alasta huolimatta siellä on monenlaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä subtrooppisesta vuoristokasvillisuuteen.

      Azerbaidžanissa yhdistyvät muinaisten seldžukkiturkkilaisten ja muinaisen Persian sivilisaation perinteet. Se oli muinaisina aikoina myös zarathustralaisuuden keskus. Maasta ei tiedetä juurikaan mitään ennen arabien valloitusta vuonna 642, jonka jälkeen se oli osana islamilaisten kalifaattia. 1200–1400-luvuilla maahan hyökkäsivät mongolit. Myöhemmin sitä hallitsivat paikalliset shirvanilaiset šaahit ja Persian Safavidien dynastia. Silkkitien reiteillä ja Kaspianmeren rannalla sijaitsevasta alueesta taistelivat osmanit, Venäjä ja Persia vuosisatoja. Viimein Persia ja Venäjä jakoivat Azerbaidžanin keskenään vuonna 1828. Nykyisen Azerbaidžanin alue jäi Venäjälle, loput siitä on Iranin Itä- ja Länsi-Azerbaidžanin maakuntia. Samalla päättyi paikallisten kaanien valtakausi. Neuvostoliiton hajottua Azerbaidžan julistautui itsenäiseksi 30. elokuuta 1991.

      Azerbaidžan internetissä: www.azerbaijan.travel


      Georgia

      Pääkaupunki  Tbilisi
      Väkiluku        4 677 401 (2006)
      Pinta-ala       69 700 km2
      Valtiomuoto  tasavalta
      Kieli             georgia
      Valuutta       Lari (GEL)
      Uskonto       ortodokseja 65%, muslimeja 11%
      Sähkö          220 V
      Aikavyöhyke  UTC +4

      Vanhan legendan mukaan nykyisen Tbilisin aluetta peittivät laajat metsät vielä 400-luvulla. Tarina kertoo Georgian kuninkaan Vahtang Gorgasalin olleen alueella metsällä. Kuninkaan haavoittama kauris putosi kuumaan lähteeseen ja kaikkien suureksi hämmästykseksi nousi lähteestä parantuneena. Kuningas oli niin vaikuttunut alueella sijainneista rikkipitoisista kuumista lähteistä, että päätti hakkauttaa metsän ja rakennuttaa paikalle kaupungin, Tbilisin. Kaupungin nimi tulee vanhan georgian sanasta tpili, joka tarkoittaa lämmintä. Alueella on kuitenkin oikeasti ollut asutusta jo tuhansia vuosia ja Tbilisi on yksi maailman vanhimpia kaupunkeja. Tbilisi levittäytyy 35.km matkalle Kura-joen (tai georgiaksi Mtkvari-joen) rannoille. Se on aina ollut kansainvälinen kaupunki tärkeiden kauppareittien varrella.

      Nähtävää Tbilisissä:

      • Metehin kirkko joen rannan vanhalla linnoitusalueella on rakennettu 1278. Temppelin edustalla on kaupungin perustajan Vahtang Gorgasalin patsas. Joen vastarannalla on Narikalan linnoituksen rauniot 1300–luvulta.
      • Mtastminda –kukkulalta (727 m) aukeaa upea näköala kaupunkiin. Siellä sijaitsee myös Pantheonin temppeli, jonne on haudattu monia kuuluisia georgialaisia. Kukkulalle pääsee mukavasti köysiradalla pääkadulta Rustavelilta.
      • Kansatieteellinen museo, historiallinen museo ja taidemuseo kertovat kukin tavallaan tämän ikivanhan maan ja kansan historiasta sekä kulttuurista.
      • Kaukasus-vuoristo on leimallinen Georgian historian kululle ja kulttuurille. Tbilisistä käsin tehdään retkiä ns. Vanhalle Sotatielle, joka on yksi vanhimmista, Kaukasiasta Iraniin ja Intiaan johtaneista kauppateistä. Retkellä noustaan usein n. 1000 m korkeuteen ja matkan varrella tutustutaan mm. Georgian muinaiseen pääkaupunkiin Mtshetaan, Zwarin luostariin sekä Ananurin linnoitukseen.
      • Kaupungin torit ovat uskomattoman runsaita ja värikkäitä.