Valko-Venäjä

Toistaiseksi emme järjestä matkoja Valko-Venäjälle

VALKO-VENÄJÄ

Historiaa
Dramaattisen historiansa aikana Valko-Venäjä on valloitettu, hallittu ja hävitetty useammankin vieraan vallan toimesta. 500-luvulla aluetta hallitsivat slaavilaisheimot ja 800-luvulla se oli osa Kiovan Venäjää. Viikinkiajalla pohjoisen soturit käyttivät Valko-Venäjän vesireittejä osana idän kauppatietä. 1000-luvun loppupuolella Kiovan Venäjän keskushallinto heikkeni ja suurimpien kaupunkien ruhtinaat ryhtyivät itsenäisesti määräämään asioistaan. Polotsk oli Valko-Venäjän alueella tällainen vahva kaupunki. Polotskin ruhtinaskunta hallitsi aluetta 300 vuotta kunnes 1200-luvulla alueen valloittivat liettualaiset ja myöhemmin 1500–1700 -luvuilla alue oli osa Puola-Liettuan valtakuntaa. 1700-luvulla Valko-Venäjän alue siirtyi Venäjän vallan alle.
I maailmansodan aikana Valko-Venäjä jäi keskenään sotivien Saksan ja Venäjän armeijoiden jalkoihin. Venäjän vallankumous muutti äkkiä poliittisia asetelmia ja vuonna 1918 Valko-Venäjä julistautui itsenäiseksi ensimmäisen kerran historiansa aikana. Itsenäisyyden kausi jäi kuitenkin lyhyeksi. Vain vuoden kuluttua itsenäisyysjulistuksesta Venäjän bolševikit ajoivat Valko-Venäjän uuden hallituksen maanpakoon.
II maailmansodan aikana Valko-Venäjä joutui jälleen pahoin runnelluksi. Saksalaismiehittäjien toimesta yli miljoona ihmistä menetti henkensä ja juutalaisväestö tuhottiin lähes kokonaan. Suuria osia maasta ja varsinkin pääkaupunki Minsk, olivat sodan päättyessä raunioina.
Neuvostoliitto hajosi virallisesti joulukuussa 1991, mutta jo saman vuoden heinäkuussa oli Valko-Venäjä ehtinyt useiden muiden neuvostotasavaltojen ohella julistautua itsenäiseksi. Sillä on kuitenkin edelleen Venäjän kanssa voimassa keskinäinen varsin vahva taloudellinen valtioliitto.

Nykyinen Valko-Venäjä
Valko-Venäjän pinta-ala on 207 600 km² ja asukasluku noin 9 miljoonaa. Suurimmat kaupungit ovat Minsk (1, 9 milj. asukasta), Homel (480 000 asukasta), Mahiljou (350 000 asukasta) ja Vitsebsk (350 000 asukasta).
Valko-Venäjä on slaavilainen kieli, jota kirjoitetaan kyrillisin kirjaimin, mutta osa kirjaimista poikkeaa venäjän aakkosista.
Valko-Venäjällä on käytössä sama aika kuin Suomessa.
Rahayksikkö: Valko-Venäjän rupla (BYR). Kolikoita ei ole lainkaan käytössä.
Valko-Venäjän valuuttaa ei voi vaihtaa Suomessa. Matkavaluutaksi kannattaa ottaa mukaan euroja.

Valko-Venäjä internetissä:
www.belarus.by/en
http://eng.belarustourism.by/
www.lonelyplanet.com/belarus
www.inyourpocket.com/belarus 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Valko-Ven%C3%A4j%C3%A4
www.svvs.fi/

MINSK

Valko-Venäjän pääkaupungissa Minskissä asuu n. 1,8 miljoonaa ihmistä. Se sijaitsee Svislatsjoen varrella Minskin kukkuloiden kaakkoisrinteellä.
Minskin alue on ollut asuttua ainakin 800-luvulta alkaen. Kaupungin nimi mainitaan historiallisissa dokumenteissa ensimmäisen kerran vuonna 1067 ja sitä pidetään myös kaupungin perustamisvuotena. Kaupunkia hallitsivat vuoroin Kiovan, Puolan ja Liettuan ruhtinaat. Vuoden 1793 Puolan jaossa Minsk liitettiin osaksi Venäjän valtakuntaa.

Nähtävää Minskissä

• Minskin opastetulla kaupunkikierroksella nähdään yleensä mm. Neitsyt Marian kirkko ja Punainen tuomiokirkko, Pyhän Bernhardin munkki- ja nunnaluostarit, raatihuone ja vanhat markkinat, muinainen Nemiga ja Ylä-kaupunki.
• Valko-Venäjän kansalliskirjasto hieman Minskin keskustan ulkopuolella on varsin erikoinen rakennus – se on parasta nähdä illalla tai yöllä jolloin rakennus on led-valaistu.
• Minskissä kannattaa käydä mm. ”Kyynelten saarella” joka on Afganistanin sodassa kuolleitten sotilaitten muistomerkki. Tsernobylin uhrien muistomerkki sijaitsee Lenin-aukiolla.
• Etnografinen ulkoilmamuseo Dudutki esittelee 1800-luvun kartanon elämäntapaan ja Valko-Venäjän perinteistä käsityötaitoa.
• Mir-Njasvižin linna 1500-luvulta on yksi kauneimpia goottilaisia rakennuksia Valko-Venäjällä. Unescon maailmanperintö listalla oleva linna sijaitsee Njasvižin kaupungin lähistöllä, n. 120.km Minskistä. Nesvizh on yksi Valko-Venäjän vanhimpia kaupunkeja ja siellä on säilynyt runsaasti rakennuksia 1500–1700 -luvuilta.